Aluepolitiikkaa

Asuntoministeri Jan Vapaavuori puhui 1.9. Lohjan kokoomuksen järjestämässä talousseminaarissa. Puheen aiheina olivat Rakentaminen ja maankäyttö uuteen tarkasteluun sekä Asumisen ja liikenteen energiankulutus ja päästöt kuriin. Vapaavuori kiitteli Lohjaa keskittyneestä, nauhamaisesta kaavoituksesta. Haja-asutusalueelle rakentamista hän moitti päästöjä kasvattavana.

On toki totta, että on päästöjen vähentämisen kannalta ihanteellista, jos mahdollisimman moni ihminen pystyy asumaan radanvarsilähiössä ja hoitamaan pääasiallisen liikkumisensa junalla. Kuulun niihin ihmisiin, jotka uskovat ihmisen toiminnalla olevan oleellisesti merkitystä ilmaston lämpenemiselle. Olen sitä mieltä, että kaikenlaisen saastuttamisen vähentäminen on tarpeen. Tämä koskee niin energian säästämistä kuin myös esimerkiksi asiallista jätteiden käsittelyä. On kuitenkin muistettava, että ihmiskunnalla on muitakin huolen aiheita. Jonkinlaisen tasapainon säilyttäminen on tarpeen mistä tahansa aiheesta keskustellessa.

En tiedä, miten seuraava tulisi tulkita (Ykköslohja 3.9.2008): ”Eheä yhdyskuntarakentaminen yhdistetään kaupunkimaisuuteen. Maaseutu on kuitenkin osa suomalaista kulttuuriperimää, mutta sen vaikutus kokonaisuuden kannalta ei ole suuri. Ongelmana on haja-asutusrakentaminen ympäri Suomea, pohti Vapaavuori.”
Ensinnäkin tuntuu hieman erikoiselta, jos ministeri pitää maaseudun ainoaa tehtävää olla osa suomalaista kulttuuriperimää. On se toki sitäkin, ilman muuta, mutta itse ainakin elättelen toiveita siitä, että myös maatalouselinkeino säilyisi tulevaisuudessakin merkittävänä syynä pitää maaseutu asuttuna. Silloin maaseudulla asuu joka tapauksessa ihmisiä, myös perheitä. Miksei sitten voisi asua myös muualla työssä käyviä ihmisiä? Palveluillekin riittäisi käyttäjiä, eikä esimerkiksi jokaista kyläkoulua tarvitsisi lakkauttaa. Maaseudun asuttuna pitäminen tekisi ennen kaikkea palveluverkoston ja tiestön kunnon säilymisen kannalta maanviljelijäperheet hieman tasa-arvoisemmiksi kaupunkilaisiin verrattuna.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien määrä on kasvanut. Rikollisuus ja väkivalta rehottavat kaupunkialueilla, myös ja nimenomaan radanvarsilähiöissä. Väkivaltaa on epäilemättä ollut aina, mutta sen luonne on muuttunut. Puukotukset olivat ennen känniläisten keskinäisiä välienselvittelyjä asunnoissa, nyt puukotuksia tapahtuu kaduilla ja tekijä ja uhri ovat usein toisilleen tuntemattomia. Hallituksella ei tunnu olevan näihin ongelmiin sanaakaan sanottavana, saati ehdotuksia sen suhteen, miten näitä ongelmia voitaisiin ratkoa. Silti kaupunkimaisuutta ja radanvarsilähiöitä halutaan lisätä. Niin kauan kun nykyinen kehitys rikollisuuden ja väkivallan suhteen jatkuu hallituksen myhäillessä tyytyväisenä, minulla ei ainakaan ole kiinnostusta kasvattaa lapsiani radanvarsilähiössä, tai kaupunkialueella ylipäänsä.

Lisääkö haja-asutusalueella asuminen sitten automaattisesti päästöjä taajama-asumiseen verrattuna? Ei varmasti. Asuntoja suunnitellessa on mahdollista suosia energiataloudellisia ratkaisuja myös haja-asutusalueella. Tosin hallitus ei siihen liiemmin kannusta, uudisrakentamisessahan ei esimerkiksi maalämpöön investoimiseen saa valtion tukea, ei verotuksellista helpotusta tai muutakaan. Työmatka ei välttämättä pitene haja-asutusalueelle muuttamisen myötä. Myös haja-asutusalueella on usein mahdollista hyödyntää julkista liikennettä, vaikka linja-autopysäkki ei aivan vieressä olisikaan. Rautatieyhteydet palvelevat myös haja-asutusalueita, jos asemien yhteyteen varataan paikoitustilaa. Tällä tavoin on mahdollista vähentää etenkin kaupunkien keskusta-alueiden henkilöautoliikennettä. Ja jos palveluja säilytettäisiin myös maaseudulla, vähenisi myös henkilöauton käytön tarve.

Ykköslohja (ilmeisesti ote Vapaavuoren puheesta): ”Haja-asutusalueilla kaikki tulee kalliimmaksi, kun pitää rakentaa esimerkiksi kunnallistekniikkaa, päiväkoteja ja kirjastoja.”
Ai että oikein kaikki tulee kalliimmaksi. Aika kapea-alaista ajattelua ministeritasolla, viitaten aiempaan kommenttiini mielenterveysongelmista ja rikollisuudesta. Kyllähän se ”eheä yhdyskuntarakentaminen” kuulostaa hienolta, edulliselta ja ympäristöystävälliseltä. Mutta kun niissä yhdyskunnissa asuvat ihmiset, eivätkä robotit, jotka voi ohjelmoida toimimaan halutulla tavalla. Toki myös kaupunkeja ja ”eheitä yhdyskuntia” tarvitaan. On erilaisia elämäntilanteita ja tarpeita. Itse olen kokenut taajama-asumisen – joskaan ei missä tahansa, vaan varsin huolella valitussa taajamassa - mukavaksi ratkaisuksi pienten lasten kanssa. Toivon kuitenkin, että pystymme muuttamaan haja-asutusalueelle viimeistään niihin aikoihin, kun vanhin lapsemme alkaa olla kouluiässä.

Kotikuntani Vihdin kehitystä seuraillessa en ymmärrä, mitä etua keskittämisellä voitaisiin enää saavuttaa. Nummelan neuvola Pajuniityn perhekeskuksessa palvelee nykyisin varsin laajaa aluetta, myös esimerkiksi suurehkoja, lapsiperheiden suosimia asuinalueita Hiidenrantaa ja Ojakkalaa. Raskaana oleville ja pienten lasten kanssa liikkuville Nummelan neuvola on näiltä asuinalueilta käytännössä automatkan päässä. Onko kunnanvaltuuston suunnitelmissa kaavoittaa koko Hiidenranta ja Ojakkalakin pois? Keskittää asuminen entistä tehokkaammin Prisman ja City-marketin kulmille, kenties pilvenpiirtäjiä käyttäen? Vai onko myönnettävä, että keskittäminen ei aina tarkoita päästöjen vähentämiseen pyrkimistäkään, edes pitkällä tähtäimellä?

Keskittämiskehitys näkyy niin koko Suomen kuin yksittäisten kuntienkin mittakaavassa. Ilmeisesti moni pitää tästä, koska vaaleista toiseen samantapaista politiikkaa harjoittavat puolueet porskuttavat eteenpäin. Vai onko suurin osa ihmisistä yksinkertaisesti niin aivopestävissä, että kun poliittinen eliitti hokee riittävästi jonkun asian olevan ”väistämätöntä kehitystä”, niin oman järjen käyttö unohtuu? Pelottavaa.