Ilmapalloja ja tippaleipiä

Lähestyvä vappu toi mieleeni erään ilmapalloihin liittyvän muiston. Mieheni oli ehdokkaana viime vuoden eduskuntavaaleissa, ja eräänä helmikuun lauantaina noin kuukausi ennen vaaleja hän oli muiden uusmaalaisten perussuomalaisten ehdokkaiden kanssa Nummelan torilla. Kävimme poikien kanssa isiä tervehtimässä, ja, kuten asiaan kuuluu, Einosta tehtiin kävelevä vaalimainos sujauttamalla heliumtäytteinen pallo ranteeseen. Kävellessämme kotiin Eino räpelsi pallon narua, ja ilmapallo karkasi. Eino suhtautui menetykseen suhteellisen tyynesti. Vilkutimme yhdessä pallolle, joka kohosi korkeuksiin. Mahtoikohan se olla siellä Einoa odottamassa? Kukaties.

Viime vuonna vietimme hauskan vappuaaton. Lähdimme Einon päiväunien jälkeen retkelle edellisenä syksynä ostamallemme tontille, keskelle Olkkalan kaunista maalaismaisemaa. Ilmari nukahti autoon ja nukkuikin siellä pitkät päiväunet meidän muiden samoillessa varvikossa. Ulkoilun jälkeen ajoimme Olkkalan kartanoon, missä pojat saivat päivällisen ja me vanhemmat teetä ja pullaa. Kartanossa olisi riittänyt paljonkin tutkittavaa lapsille, mutta valitettavasti kartano suljettiin kuudelta, joten emme ehtineet olla siellä kovin kauaa. Ilta kotona sujui tippaleipiä mutustellen. Eino piti tippaleivästä kovasi, ja niitä onneksi riitti. Äitini osti vielä lisääkin tippaleipiä vapun jälkeisestä alennusmyynnistä, Einon herkkuhetkiin.

Toissa vuonna vappuumme ei kuulunut erityistä ohjelmaa. Serpentiiniä ja ilmapalloja kyllä oli Einon huviksi tupa täynnä. Ilmarin laskettu aika oli 3.5., ja mietin, mahtaisinko ehtiä siivota serpentiinit ja pallot pois ennen lähtöä synnytyssairaalaan. No, hyvin ehdin, sillä Ilmari ei pitänyt kiirettä vaan syntyi vasta 14.5. Moni kauhisteli yliaikaisiksi menneitä raskauksiani ja kyseli, että eikö ole hirveää, kun vauva syntyy vasta lasketun ajan jälkeen. Ajattelin kyllä jo silloin, että ei kai se nyt niin hirveää ole, parempihan se on kuin esimerkiksi se, että vauva syntyisi paljon ennen laskettua aikaa. Nyt Einon kuoleman jälkeen olen ilkeinä hetkinäni ajatellut, että yliaikaisuuden valittajien pitäisi kyllä vähintäänkin menettää vauvansa, jotta elämän takaiskujen suhteellisuus heille hieman valkenisi. Sanotaan nyt vaikka niin, että en toivoisi kenellekään toiselle ihmiselle epäonnea, elleivät jotkut ihmiset sitä puheillaan aivan kerjäisi.

Täksi vapuksi ei ole erityisiä suunnitelmia. Vappu on yksi osa ahdistavaa kevään etenemistä, josta kirjoitin jo aiemmin. Ilmapallot ja tippaleivät eivät pysty ilahduttamaan, kun Eino ei ole jakamassa niitä kanssamme.

Eino 30.4.2006