Perhepolitiikkaa 30-luvulta

Lasten kanssa asumisessa yksi hauska seikka on, että tulee luettua kirjoja, joita ei muuten lukisi. Yleensä nämä ovat lastenkirjoja, mutta joskus lapsilla voi olla myös yllättävän kypsä (?) kirjamaku. Jokin aika sitten Ilmari otti hyllystämme ”Eläinten maailma” –tietokirjasarjan teoksia.

Viidennen eli viimeisen osan viimeisen luvun nimi on ”Rotuhygienia eli eugeniikka”. Tässä vaiheessa on jo helppo arvata, että kirja on painettu 1930-luvulla. Pian sen jälkeenhän Hitlerin ylilyönti teki koko rotuhygieniasta tabun, ja varmaan tuo meidänkin kirja joutaisi roviolle? Luvussa käsitellään ihmisen perinnöllisyyden perusteita, tilastoja syntyvyydestä erilaisten väestönosien keskuudessa, yhteiskunnan rappeutumisen ongelmaa sekä korjausehdotuksia. Nykyään yhteiskuntarakenne on erilainen, ja harva varmaankaan jättää lapsia tekemättä esimerkiksi siksi, ettei halua perinnön jakautuvan kovin pieniin osiin, joten kirjassa ehdotetut perhepoliittiset uudistukset eivät oikein suoraan ole nykypäivään sovellettavissa.

Perhepolitiikkaa voitaisiin kuitenkin harjoittaa nykyäänkin. Käytännössä sitä ei tehdä lainkaan, mitä nyt lapsiperheiden tuet pidetään sopivasti sellaisina, että ihmiset pysyvät kohtalaisen hyvin poissa sossun luukulta. Tietysti syy siihen, ettei ole varsinaista perhepolitiikkaa, on siinä, että koko rotuhygieniasta puhuminen on kammotuksen kammotus. Tavallaan on aika kiehtovaa (mutta ennen kaikkea pelottavaa), että yhteiskunnassamme, joka on olevinaan niin kovin sananvapauteen, tieteeseen ja realismiin perustuva, on myös voimakkaita tabuja. Tatu Vanhanen meni möläyttämään (tutkittuaan asiaa kauan ja hartaasti), että keskimääräisissä älykkyysosamäärissä näyttäisi olevan eroja eri kansojen välillä, ja tällä näyttäisi olevan yhteyttä kyseisten ihmisten muodostaman valtion bruttokansantuotteeseen. Ja hui kauhistus, mikä höykytys siitä seurasi. Voisi melkein kuvitella Vanhasen ehdottaneen afrikkalaisten pakkosterilisaatiota (mitä hän ei suinkaan tehnyt).

Nykyään sanaa ”rotu” ei ylipäänsä saa lainkaan käyttää, paitsi jos on kyse mistä tahansa muusta eläinlajista kuin ihminen. Koirarotuja saa kyllä jalostaakin, vaikkapa vain siksi, että saataisiin koiralle jokin hassu ulkonäköön liittyvä ominaisuus, kuten linttaantunut kuono, jonka kanssa valitettavasti on vaikea hengittää, mutta so what. Sen sijaan ihmisen kohdalla on täysin epäeettistä mennä edes sanomaan, että ehkä lahjakkaita ja terveitä nuoria kannattaisi kannustaa perheen perustamiseen vaikkapa ylimääräisen taloudellisen porkkanan avulla. Voi hirveä mitä rotuhygieniaa.