tag:blogger.com,1999:blog-271596110168999142.post1502784347450806052..comments2023-04-22T23:35:39.895+03:00Comments on Muistoja ja tätä päivää: Suru, joka ei vanheneSusanna Salonenhttp://www.blogger.com/profile/13487908636351018522noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-271596110168999142.post-80916611685141611542010-03-07T17:34:46.227+02:002010-03-07T17:34:46.227+02:00Voi Susanna, tuli taas niin paha olo puolestasi. T...Voi Susanna, tuli taas niin paha olo puolestasi. Tuollaisa mitä sinulle äitinä on tapahtunut, ei kenenkään saisi joutua kokemaan. Eikä kenenkään pienen ihmisen saisi kuolla elämänsä alkutaipaleella. Otan osaa suruusi.<br />EllyAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-271596110168999142.post-11612364630982759432010-02-21T13:08:20.374+02:002010-02-21T13:08:20.374+02:00Jep, yhtenä päivänä juuri tajusin senkin, miksi mi...Jep, yhtenä päivänä juuri tajusin senkin, miksi minusta tuntuu niin hirveän kurjalta viedä Ilmaria jäähylle. Olen joutunut huomaamaan, että lapsen elämä voi olla hyvin lyhyt ja päättyä hyvin äkisti, enkä siksi haluaisi, että Ilmari tuhlaa elämäänsä jäähymatolla istuen. Välillä melkein haluaisin Ilmarinkin tajuavan sen, mutta onnihan se oikeasti on, ettei moista tajua. Ja todella naurettavaa itse ajatella niin, sille ei vain joskus mitään voi.<br /><br />Mitä hautakivikirjoitukseen tulee, en voi ottaa kunniaa itselleni, teksti on kokonaisuudessaan mieheni ideoima. Kaunis minustakin..Susanna Salonenhttps://www.blogger.com/profile/13487908636351018522noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-271596110168999142.post-15197854597171727472010-02-18T13:15:39.119+02:002010-02-18T13:15:39.119+02:00Niin samanlaisia ajatuksia uutisen vanhenemisesta ...Niin samanlaisia ajatuksia uutisen vanhenemisesta (vuodelta 2005) sekä kahden pienemmän (joista toinen vanhempi nyt 3 v) kanssa arjessa seilatessa. Välillä tosiaan miettii, että voinko olla näin tiukka lapselle, kun ei tosiaan tiedä josko hänkin sattuisi sairastumaan vakavasti ja kuolemaan. Mutta eihän niin tosiaan voi elää. Pakko se on yrittää lapset kasvattaa sen mukaan, että niistä tulisi yhteiskuntakelpoisia yksilöitä ja että saisivat elää pitkän ja onnellisen elämän. <br /><br />Ja samaa mieltä hautakivitekstistä. Miksi me emme älynneet laittaa siihen jotain noin kaunista?Helunahttps://www.blogger.com/profile/04132894516997759953noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-271596110168999142.post-47477350957897534062010-02-18T12:59:31.113+02:002010-02-18T12:59:31.113+02:00Kiitos, ja lumista talven jatkoa!Kiitos, ja lumista talven jatkoa!Susanna Salonenhttps://www.blogger.com/profile/13487908636351018522noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-271596110168999142.post-22148894930835003832010-02-17T21:52:00.589+02:002010-02-17T21:52:00.589+02:00Minä täällä itken ihan valtoimenaan. Miten kauniis...Minä täällä itken ihan valtoimenaan. Miten kauniisti olette Einosta hautakiveen kirjoittaneet... <br /><br />Ehkä luettuani kirjoituksiasi, ehkä äitiyteenkin kuuluvana asiana, olen alkanut itse pohtia juuri samaa kuin sinäkin. Myös meidän nelivuotias on haastava uhmansa kanssa. Välillä ei tule oltua ihan aikuinen. Ja sitten mieleen tulee, mitäs jos... Voi mikä paha mieli tuleekaan yhteenotoista, kun olen sortunut korottamaan liikaa ääntäni.... Maailman kauhein ajatus. Sitten muistan taas pitkän aikaa olla kiitollinen siitä, mitä minulla on ja toivoa, etten koskaan joutuisi kokemaan mitään niin kauheaa.<br /><br />Kaikkea hyvää sinulle Susanna, voimia koko teidän perheelle. Te olette joutuneet kokemaan sen, mitä yksikään vanhempi ei koskaan haluaisi kokea. Surusta suurimman. Otan osaa.<br /><br />AmyAnonymousnoreply@blogger.com